HYVÄÄ JOULUA MYTRANSMISSIONISTA

Kansainvälistä ja suomalaista jouluperinnettä

Ikivihreä orjanlaakeri l. piikkipaatsama (engl. ’holly’) on mm. englanninkielisten maiden jouluperinteeseen liittyvä symboli.

BY GOLLY, IT’S A HOLLY!

Kohta käymme joulun viettohon, emme kuitenkaan orjanlaakerein, vaan kuusenkynttilöin. Missään ei joulua vietetä aivan samoin kuin Suomessa. Tavat ja tottumukset yhdistävät, mutta suomalaisuuteen kuuluu myös antaa tilaa toisenlaisille perinteille.

Joulu ei kaikille ole uskonnollinen juhla, vaikka sen alkuperä on uskonnollinen. Joulun aika tuo joka tapauksessa tarpeellisen pysähtymisen. Toivon, että Sinun joulussasi on rauhaa ja rakkautta ihmisten kesken!

Jouluna saa vaihtaa vapaalle

Joulun kokemus on jokaiselle henkilökohtainen. Kun tuntee mieltymyksensä, voi suoda itselleen myös vaihtelua. Joka vuonna ei tarvitse tehdä samoin. Voimme viettää joulua matkoilla tai yhdistää omaan perinteeseemme jotain mieluisaa jostain vieraasta kulttuurista. Monikulttuurisissa perheissä perinteet yhdistyvät luonnollisesti, mikä on parasta kansainvälisyyskasvatusta, mitä kukaan voi saada.

Tutkiessamme eri maiden jouluperinteitä huomaamme, että monet niistä ovatkin itse asiassa saaneet alkunsa jostain kokonaan muualta jo kauan ennen niiden omaksumista vastaanottavaan kulttuuriin.

Vietimmepä joulua miten ja missä tahansa, tärkeintä on kuitenkin, että emme anna minkään pakotetun tai väkinäisen määrittää vapaa-aikaamme, etenkään jouluna. Valinnanvapaus on rikkautta. Suomalainen, jos joku, osaa sitä arvostaa!

Misteli on ripustettu?

Suomalaiseen jouluun kuuluvat ainakin sauna ja kuusi, mutta mitä tapahtuu muualla? Mikä on misteli, ja miksi sen alla suudellaan? Entä missä jouluaterialle käydään vasta joulupäivänä, kun taas toisaalla joulua vietetään vasta tammikuussa?

Seuraavassa kerron muutamasta eri maiden joulunviettoon liittyvästä ilmiöstä.

Otetaanpa alkuun naapurimaamme Ruotsi.

Ruotsin harhaanjohtavat herkut

Milanon Ikeasta löytyy pientalopaketti asennusohjeineen

Ruotsin Gävlessä pystytetään jouluna valtava olkipukki, joka tosin usein poltetaan maan tasalle pian pystytyksen jälkeen.

Ruotsalaisiin jouluperinteisiin kuuluu edelleen ’lussekatt’, joka ei suinkaan ole mikään kissa, vaan sahramilla maustettu joulupulla. Vastaavasti ’polkagris’ ei tarkoita mitään possuun viittaavaa, vaan on koukkupäinen karamellitanko.

Kolmastoista  joulukuuta juhlittavan Lucian päivän vietto on saanut alkunsa Pyhä Lucian, eli sisilialaisen pyhimyksen ja marttyyrin legendasta.

Venäjällä hiljennytään tosissaan

Pakkasukko

Venäjällä joulua juhlitaan juliaanisen kalenterin mukaan vasta 9. tammikuuta. Vuodenvaihteen pyhät venähtävät Venäjällä tavallisesti parin viikon mittaiseksi rauhalliseksi jaksoksi, jolloin työrintamalla ei kovin paljoa tapahdu. Joulupukin korvaa ’died marooz’ l. pakkasukko, joka liittyy enemmän uuden vuoden viettoon.

Norjakin on naapurissa

Norjassa vaikuttaa olevan ihan hyvä joulumeininki, mm. sheikkaava pukki.

Yule lads go go

Mennäänpä vielä vähän pohjoisemmas. Islannissa joulua odotetaan hauskojen tonttu-ukkojen parissa. Legendan mukaan tontut laskeutuvat vuorilta yksitellen 13 päivän aikana ennen joulua kujeilemaan ja tuomaan lahjoja lapsille. Tämä varmasti tasaa perheen pienimpien joulujännitystä, joka meillä taas vaan kiihtyy kohti jouluaaton h-hetkeä, tiivistyen aivan sietämättömäksi kihelmöinniksi, kuten siskoni poika pienoisena osuvasti tunnetta kuvasi.

Licence to kiss

Englannissa herkut laitetaan takan reunalle aattoiltana ripustettaviin joulusukkiin. Perinteen mukaan joulupukki pudottautuu savupiipusta jouluyönä lahjoja tuomaan. Jouluna on tapana syödä kalkkunaa, mikä voisi olla ihan hyvä vaihtoehto ainaisen kinkun rinnalla. Vegaaninenkin vaihtoehto lienee jo kaupoissa tarjolla. Ehkä jo ensi jouluna kinkku saa jäädä ostamatta!

Englannissa oviaukon yläpuolelle sidotaan edelleen ikivihreän mistelin oksa, mikä tarkoittaa, että sen alla kohdatessa on lupa suudella. Tämä perinne tietää pitkää ikää ja lisääntyvää  perheonnea. Kannattaisiko kokeilla myös meillä Suomessa, jos tässä olisi ratkaisu maamme alhaiseen syntyvyyteen? Siittäpä Sipilän hallitukselle vinkkiä!

Italiassa mennään töihin jouluna

Omakohtaista kokemusta on kertynyt viime vuosina etelämpää, eli Italian joulusta. Saapasmaan jouluperinteet vaihtelevat jonkin verran maanosan mukaan. Niihin kuuluvat kodeissa ja kouluissa taidokkaasti askarteltavat jouluseimet, joita voi käydä ihailemassa vaikka Bergamon seimimuseossa. Pohjois-Italiassa jouluaatto on työpäivä, ja jouluaterialle käydään 1. joulupäivänä, kun taas Italian eteläisissä maakunnissa joulun vietto alkaa jo aatosta kuten meillä.

Italialaisiin jouluherkkuihin kuuluu Sisiliassa uppopaistettu riisipallo eli ’arancina’, joiden ahminta kuulemma aiheuttaa jouluähkyä myös etelän miehelle. Eri puolilla Italiaa tunnetaan edelleen joululeivonnainen nimeltä ’panettone’, joka on eräänlainen hedelmäkakun ja pullan välimuoto. Sen salaisuus on pitkässä kohotusajassa. Jokaisessa kylässä on hieman eri tapa valmistaa tämä joulukakku, jota saa myös hedelmättömänä versiona. Silloin sitä kutsutaan nimellä ’pandoro’ (suomeksi: ”kultainen leipä”).

Haastetta kotikeittiöön. Ehkä ensi jouluna tehdään jo itse.

Mistäs kaukaa pukki on oikein tulossa?

Joulupukin alkuperä on jonkin verran kiistanalainen. Joka maassa on hieman omannäköisensä versio tästä ’joulupatusta’ (italiaksi ’babbo natale’), mutta me suomalaiset pidämme tietenkin joulupukin kotimaana yksiselitteisesti Suomea.

Toivotan kaikille MyTransMission-blogin lukijoille oikein hyvää ja rauhallista joulua ja menestyksellistä vuotta 2019!

-Eeva-Leena Alhos