MTM GOES MET

Lue MyTransMissionin matkakertomus Bresciasta!

Kääntäjien ja toimittajien tapaaminen  Bresciassa 26.-29.10.2017

MET eli Mediterranean Editors and Translators on englannin kielen ammattilaisten yhdistys, jossa on noin 300 jäsentä 25 eri maasta. Suurin osa heistä asuu jossain Välimeren maassa. MET on perustettu vuonna 2006 Barcelonassa tarjoamaan alan toimijoiden itsensä kehittämää täydennyskoulutusta, mm. vuosittain järjestettävän MET-konferenssin, johon sain tänä vuonna osallistua.

Centro Pastorale Paolo VI

Veronan naapurissa Pohjois-Italiassa sijaitseva Brescia vanhoine kaupunkeineen ja sokkeloisine kujineen oli juuri sopiva kohde pari viikkoa sitten pidetylle Välimeren maiden kääntäjien ja toimittajien huipputapaamiselle.

Tapahtuma on vakiinnuttanut paikkansa alan ammattilaisten keskuudessa hyvin. Parempaa paikkaa tapahtuman järjestämiseen ei voisi ajatella. Centro Pastorale Paolo  VI, eli Paavi Paavali VI:lle nimetty katolisen kirkon omistama hotelli- ja konferenssikeskus viehätti silmää sekä ulkoasunsa että sisätilojensa puolesta.

Brescian vanhaa kaupunkia

Kaikki tiet veivät Bresciaan

Nelipäiväinen tapahtuma myytiin loppuun aikaisemmin keväällä vain kymmenessä päivässä. Lähes 160 englannin kielen ammattilaista oli saapunut paikalle jakamaan kulttuurienvälisen viestinnän iloja ja suruja. Tämän vuoden teema – asiakkaan ymmärtäminen – on aina yhtä ajankohtainen. Mitä paremmin kuuntelemme asiakasta, sitä paremmin ymmärrämme, mikä hänelle on tärkeää.

Näkemyksiä sopimuskääntämisestä

Perjantaiaamun workshopit tarjosivat erilaisia teemoja aina tieteellisten tekstien kääntämisestä kirjanpitoon ja työnkulkukysymyksiin. Valitsin pääasiallisen asiakaskuntani tarpeita ajatellen sopimusten kääntämistä koskevan esityksen, jonka piti Rob Lunn, laki- ja yrityskäännöksiin erikoistunut freelance-kääntäjä Barcelonasta. Hän esitti ennenkuulumattoman näkemyksen aiheesta. Uusi tapa laatia sopimuskäännöksiä ei yllättäin vastannutkaan  omaa kolmekymmenvuotista kokemustani vastaavista töistä. Se piti sisällään tulkitsemista ja lauserakenteiden yksinkertaistamista, missä näen isoja riskejä sopimuksen toteuttamisen kannalta. Tekstin yksinkertaistaminen luettavuuden parantamiseksi on houkuttelevaa, mutta käännöksen vastaamattomuus voi aiheuttaa vakavia erimielisyyksiä, etenkin, jos kaikki ei sopimuksen toteutuksessa menekään reilaan.

Suhdetoiminnan tärkeys

Itse en voi suositella sopimustekstin tulkitsemista enkä edes virheiden korjaamista ilman, että asia tarkastetaan asiakkaalta. Tämä taas edellyttää pitkäaikaisen luottamuksellisen suhteen rakentamista siten, että asioita voi kysyä suoraan mieluiten jo sopimuksen luonnosteluvaiheessa, jolloin asiakas ehtii jopa tehdä tai ehdottaa korjauksia alkuperäiseen. Asiakkaan ymmärtäminen on nähdäkseni sitä, että rimaa nostetaan aina hieman korkeammalle asiakkaan parasta ajatellen.

Syötyämme maukkaan lounaan yhdessä MET:n sisarorganisaatioiden, Pohjoismaiden toimittajien ja kääntäjien yhdistyksen NEaT:n ja Alankomaiden englannin ammattilaisten yhdistyksen SENSE:n edustajien kanssa oli aika tarkastella kääntäjän roolia hieman toisesta näkökulmasta.

 

 

Kääntäjä ja kipeän peukalon keissi (ei liity kuvaan)

Mitä, jos uskollinen kääntäjä huomaa tekstissä toivomisen varaa, jopa karkean virheen, mutta ei tohdi sanoa?

”Is it ever our moral duty to stick out like a sore thumb?”

Näin kyseli Michael Farrell, freelance-kääntäjä Italian Mortarasta. Hän piti viihdyttävän esityksen kääntäjän etiikasta. Michaelin esimerkit koskivat lähinnä kirjallisuuden kääntämistä, mutta hän on tehnyt myös markkinoinnillisia käännöksiä italiasta englantiin. Jos suinkin mahdollista, hän kannustaa ottamaan yhteyttä tekstin laatijaan ja korjaamaan virheen myös alkuperäiseen.

Tästä olimme yhtä mieltä Michaelin kanssa. Tilaaja on useimmiten mielissään siitä, että asiat oikaistaan. Tällaisissakin tilanteissa voimme tukea tekstin kirjoittajaa ja toimia hänen etunsa mukaisesti. Se on eettisin valinta, minkä kääntäjä voi tehdä. Jos tekstin sisältöön ei voi vaikuttaa, on mahdollista turvautua ns. kääntäjän huomautukseen, eli yleensä joko ala- tai loppuviitteeseen lisättävään tulkinnanvaraisuuksien selitykseen vastaavalla merkinnällä varustettuna.

Kääntäjän huomautukset ovat näkemykseni mukaan tarpeellisia etenkin asiakirjakääntämisen alalla. Isommista projekteista kannattaa jopa laatia erillinen käännösmuistio, jolloin tilaaja saa tiedon käännöksen laadinnan yhteydessä tehdyistä valinnoista.

Tee sitä, mistä eniten tykkäät

Sala del Papa -nimisessä tilassa l. Paavin salissa nautittujen kahvien jälkeen saimme ainakin omasta mielestäni kuulla konferenssin kiintoisimman esitelmän, jonka piti lääketieteen kääntämiseen erikoistunut Anne Murray,  METin perustajajäsen Espanjan Tarragonasta. Anne on suorittanut kääntämisen tutkinnon Dublinin yliopistossa, ja hänellä on European Medical Writers’ Association -yhdistyksen pätevöitymistodistus.

Annen olennainen viesti oli, että ihmisen pitäisi tehdä sitä, mistä eniten pitää. Kun tiedämme, mistä pidämme, ja panostamme niihin asiakkaisiin, jotka arvostavat ponnisteluitamme, on mahdollista rakentaa nousujohteinen urapolku ja kumminkin puolin merkityksellisiä kumppanuuksia. Tässä suhteessa Anne varmaankin on esimerkkinä useimmille kääntäjille, kun hän on kovalla työllään päättäväisesti saavuttanut aseman, jossa voi tehdä unelmatyötään, eli vaativien lääketieteellisten artikkeleiden kääntämistä Lancetin kaltaisia arvostettuja julkaisuja varten. Erikoistuminen kannattaa, koska sitä kautta myös käännösten taso ja tehokkuus nousevat. Kun tietää, mitä tekee, miten ja kenelle, saa työ aivan uudenlaisen merkityksen.

Tuulahdus säkkipillien maasta

Vielä oli jäljellä yksi esitelmä ennen aperitiivoa, joksi varhaisillan suolaisella palalla höystettyä drinkkiä täällä päin maailmaa kutsutaan. Esitelmän piti konferenssin ensimmäinen pääpuhuja Rowena Murray sympaattisella skottiaksentillaan. Hän on kasvatuksen professori, tutkimusjohtaja sekä akateemisen kirjoittamisen asiantuntija Länsi-Skotlannin yliopistosta. Hän kertoi kirjoittamisretriiteistä ja yhteisöllisestä kirjoittamisesta.

Verkostoitumisaperitiivolla oli vilskettä ja vilinää

Jopa rutinoituneet kirjoittajat kärsivät kirjoittajan blokista. Rowenan mukaan tähän auttaa sinnikkyys, säännöllinen kirjoitusrytmi taukoineen sekä yhteinen työtila, jossa tapaa muita kirjoittajia. Jos tuntuu mahdottomalta aloittaa, pitää saada puristettua paperille vaikka vielä varsin orastaviakin ajatuksia, siitä se sitten lähtee rullaamaan.

Päivän ohjelma oli varsin täyteläinen, joten illalliselle valmistautumiseen ei jäänyt paljoa aikaa. Tunnelma oli rento ja kokemuksia vaihdettiin laidasta laitaan. Hyvä päivä!

Kääntäjä kirjoittajan tukena

Lauantaiaamu sarasti viileänä. Käväistyäni ihailemassa kongressikeskuksen kaunista sisäpihaa ja nautittuani aamiaisen kera kupillisen americanoa, tuota italialaista versiota suodatinkahvista (no comments), katsoin olevani valmis päivän ensimmäiseen luentoon. Kyseessä oli oikeastaan paneelikeskustelu, jossa neljä englannin ammattilaista kertoi työskentelystään tutkimuskeskusten toimittaja-kääntäjinä.  Tähänastisten esitysten punainen lanka vahvistui entisestään: keskustelijat painottivat jälleen kielen ammattilaisen roolia kirjoittajan tukijana.

Panelistit

Ei ole aina ihan helppoa oikaista korkeasti koulutetun henkilön kirjoittamaa esitystä, koska hän  kokee sen voimakkaasti omakseen. Se kuitenkin kannattaa, sillä näin voimme auttaa kirjoittaa saamaan julkaisuilleen myönteistä näkyvyyttä. Kirjoittajan tukijana meidän tulee kuitenkin olla hienovaraisia ja esittää asiamme rakentavasti.

Kaikki me munataan joskus

Päätin mennä kuuntelemaan, mitä kääntäjätaustainen NLP-valmentaja Patricia Cardoso Ferreira Portugalista  on mieltä negatiivisesta palautteesta, tai oikeammin sen vastaanottamisesta. Eihän kukaan siitä oikeasti pidä, mutta huonot uutiset ovat aina hyviä opettavaisempia. Kyse on hyvin paljolti asenteestamme. Jos kielteinen palaute koskee työtä eikä mene henkilöön, sen takana on lähes aina jotain sellaista, mitä voimme työskentelyssämme parantaa. On myös hyvä ajatella, että voimme itse päättää, mitä haluamme palautteella tehdä. Se on vain yhden henkilön mielipide jossain tietyssä tilanteessa ja mielentilassa. Ammatimaisen työn tunnusmerkki on se, että osaamme vastaanottaa kielteistä palautetta ja oppia siitä. Kiitos siis Patricialle innostavasta esityksestä. On paljon helpompi toimia tietäen, että pahan päivän varalle on valmiiksi mietitty strategia.

Kääntäjä kirjoittajana – tai ehkä ei sittenkään

Konferenssin toinen pääpuhuja, kirjallisuuden kääntäjä ja novelisti Tim Parks esiintyi lauantai-iltana, ajankohtana, joka olisi saattanut olla esiintyjän kannalta epäedullinen. Sali oli kuitenkin täynnä väkeä, sillä kaikki halusivat kuulla Timin ajatuksia siitä, voiko kääntäjää pitää kirjoittajana, ja jos, niin missä määrin. Kääntäjän pitää osata kirjoittaa hyvin, mutta onko se yhtä tärkeää kuin hyvä lukutaito, kun mitataan kääntäjän suoritusta?

Tim Parks

Tim on syntynyt Manchesterissa, varttunut Lontoossa ja opiskellut Cambridgen ja Harvardin yliopistoissa. Vuonna 1981 hän muutti Italian Veronaan, missä hän pitää kääntämisen jatko-opiskelijoille luentosarjaa Milanon nykykielten yliopistossa.

Timin mukaan ollakseen hyvä kirjoittaja-kääntäjä pitää ensiksi olla hyvä lukija-kääntäjä. Työssä menestyäkseen pitää pystyä analysoimaan alkutekstin tuottanutta kulttuuria tarpeeksi syvällisesti tulkitakseen oikein myös rivien välit, mutta sekään ei vielä riitä. Pitää osata siirtää tämä kaikki oikealla tavalla tulokielen kontekstiin, jotta käännöksestä tulisi myyntimenestys.

Mitä yhteistä on kääntäjällä ja poliisilla?

Oho. Onpa siinä vaatimusta kerrakseen. Kääntäjällä tulee siis olla monipuolisemmat taidot kuin kirjoittajalla. Lisäisin tähän itse vielä yhden hyvin tärkeän vaatimuksen, mitä ilman kääntäjä ei pärjää: hänen täytyy haluta toimia nimenomaan välittäjänä, jopa välineenä. Nykypäivänä asiallisia viestinviejiä tarvitaan ehkä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Ja aivan kuten poliisinkin, myös kääntäjän pitää osata sekä lukea että kirjoittaa; lukea kuitenkin ensin.

Missio ja TransMissio

Kääntäjän tehtävä on siis vaativa, joskus miltei mahdoton, mutta yhdessä voimme tehdä mahdottomastakin mahdollista.

Brescian pääposti

Toivon pääseväni mukaan seuraavaan MET-konferenssiin Espanjan Gironaan ensi lokakuussa. Tämä on foorumi, jota olen pitkään etsinyt. On mukavaa huomata löytäneensä kotiin.

Kiitän kaikkia konferenssin järjestäjiä, puhujia ja kollegoita tästä erityisen ajankohtaisesta ja hyvin järjestetystä verkostoitumistilaisuudesta. Pidetään yhteyttä ja nähdään Espanjassa!

-Eeva-Leena Alhos